Miesten tyyli ja pukeutuminen

New Balance 991 – rumuuden estetiikasta

Blogi on viettänyt osaltani hiljaiseloa jo turhankin pitkään. Sille on järkevä selitys: kun ei ole mitään kirjoitettavaa, miksi kirjoittaa ollenkaan. Nyt tilanteessani on kuitenkin tapahtunut muutos. Löysin uuden jutun rumuuden estetiikasta.

Voiko ruma olla kaunista?

Otsikon mukainen kysymys on pyörinyt mielessäni tasaisin väliaijoin. Tieteen termipankissa todetaan, että estetiikan historiassa kauneus on käytännössä aina ollut korkein esteettinen arvo. Samalla kauneus on kytketty myös esteettiseen nautintoon. Rumaksi on taas määritelty epämiellyttäväksi kokemamme. Tässä vaiheessa on rumuus ja kauneus on sinänsä vielä selkeä erotella.

Kuitenkin aiheeseen syvämmälle mentäeessä ilmenee, että modernin subjektin filosofian mukana ymmärrys siitä, mikä on esteettinen kokemus on, on muuttunut monimuotoisemmaksi ja laajemmaksi. Edmund Burken ja Immanuel Kantin teorioissa ylevä merkitsee esteettistä kokemusta havaittavien voimien ja mittasuhteiden mahtavuudesta, joka ei ole miellyttävää. Myös eri taiteenlajeissa oli havaittavissa vaikuttavaa ilmaisua, jota ei kuitenkaan voinut missään tapauksessa nimittää kauniiksi. Valehtelisin jos väittäisin, että homma olisi millään tavalla selkeä. Mutta ei se mitään, sillä näissä taiteen rumuutta koskevissa keloissa päästään vieläkin syvemmälle.

Karl Rosenkranz oli ensimmäinen ajattelija, joka tutki systemaattisesti rumuutta esteettisenä kategoriana teoksessaan Ästhetik der Häßlichen, suomeksi Rumuuden estetiikka. Sivuhuomiona ja selittävänä tekijänä voi todeta, että Rosenkranz oli itselleni aina turhan hankalana tuntuneen Hegelin oppilas. Rosenkranz poimi psykedeelisen vaikeita ajatuksia pyöritelleeltä opettajaltaan käsityksen siitä, että estetiikan varsinaista tutkimusaluetta on taide ja kauneus. Lähtökohta tässä perustuu klassiseen näkemykseen kauneuden ja totuuden välttämättömästä yhteydestä. Taide on Hegelille totuuden aistimellista esitystä, eli taiteen täytyy olla kaunista, ts. sopusoinnussa todellisuuden kanssa ja siten noudattaa todellisuuden objektiivisia lakeja. Kuitenkin ajatusta voi muuttaa jännittävämmäksi.

Rosenkranzin tulkinnassa rumuus ja koomisuus eivät tunnusta mitään yllä mainitun kaltaisia lakeja, vaan niiden vaikutus pohjautuu yllättävyyteen ja ennalta-arvaamattomuuteen. Ja nyt tulee hieno ajatus: rumuus edustaa aktiivista kauneuden negaatiota eikä vain kauneuden puutetta. Tästä hän eteni jaotteluun, joka ei ole tarpeen kirjoituksen kannalta. Aiheeseen voi perehtyä lukemalla Rosenkranzin kirjoituksia.

Moderni taide toi mukanaan uudet tuulet ajatukseen rumuuden estetiikasta. Nelson Goodman on todennut, että modernissa taiteessa rumuus on nähty merkittävänä. Kaikki vaikuttavat kuvat eivät ole kauniita, eikä kauneuden puute tee niistä vähemmän vaikuttavia. Kauneus ei täten voi olla esteettisen arvon synonyymi. Tämä on oikeastaan ilmiselvä ajatus. Ei pelkkä objektiivinen kauneus tee taiteesta vaikuttavaa, vaan tärkeintä on sen aiheutta tunne-elämys. Mistä päästäänkin vähemmän ylevästi rumankauniisiin lenkkareihin.

Kenkien ei tarvitse olla perinteisellä tavalla kauniit ollakseen vaikuttavat ja täten esteettiset. Rumilla lenkkereilla voi toteuttaa Rosenkranzin esiin tuomaa näkemystä yllättävyydestä. Lisäksi ne ovat esteettiset, jos niitä tarkastellaan Goodmanin esiin tuomasta näkökulmasta. Jos asuni on muutoin perinteisillä mittareilla esteettinen, eli ei epämiellyttävän näköiseksi koettava, niin yhdistämällä siihen rumat lenkkarit, saavutetaan näkijäänsä vaikutttava ennalta arvaamaton esteettinen yhdistelmä. Vaikutelma korostuu minimalistessa ja monokromaattisessa kokonaisuudessa, jossa odotus on vähäeleinen premium-tennari.

Vetementsin ja Balenciagan suunnittelija Demna Gvasalia on omaksunut edellä mainitun kaltaisen linjan suunnittelussaan. Kokonaisuudet ja vaatteet eivät ole perinteisellä tavalla kauniita eikä niistä edes tiedä, onko kyseessä vain yksi suuri trollaus. Kuitenkin hän on onnistunut tekemään huomattavan suuren vaikutuksen koko pukeutumiskenttään rumilla vaatteillaan ja kengillään. Nyt kaikki lenkkarivalmistajat puskevat markkinoille toinen toistaan rumempia lenkkareita.

New Balance 991 – boksin ulkopuolelta

Minulla ei ole rahaa eikä pokkaa lähteä Balenciagaan, mutta jotain rumaa estetiikkaa edustavaa oli saatava. Käännyin tilanteessa rujoista faijalenkkareistaan tunnetuksi tulleen New Balancen puoleen. Merkin 991-malli oli täydellinen. Siinä oli sopivasti kaikkea tarvittavaa: mohkälemäinen siluetti, ankea väritys, riittävän paksu pohja ja kuitenkin kyseessä oli klassikkomalli. Lisäksi se on valmistettu Isossa-Britanniassa, joten kaikille länsituotannon ystäville kenkä on helppo hankkia. Sitä paitsi aika on ajanut sliikkien Ultra Boostien ja muiden vastaavien helppojen lenkkareiden ohitse.

Huomaa hyvin, että kirjoittaminen maittaa heti, kun löytää jotain uutta. Roikuin pitkään Common Projects/Acne Studios/Stone Island -sumussa. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta toisinaan on hyvä katsoa totuttujen toimintamallien ulkopuolelle. Suosittelen sitä jokaiselle tyylien parissa viihtyvälle. Aloittakaa uusi vuosi hankkimalla jotain aivan muuta kuin mihin olette tottuneet. New Balancen 991 -malleja myy Suomessa muun muassa Beyond Jyväskylässä. Pakko kehua paikkaa. Valikoima on poikkeuksellisen hyvä siihen nähden, että Jyväskylä nyt on kuitenkin vain Jyväskylä. Palvelu nopeine toimituksineen on ollut aina ensiluokkaista ja kaupan meno on muutenkin todella jees. Ottaakaa siis selaimen suunnaksi Beyond, jos streetwear-jutut tuntuvat omilta ja varsinkin, jos ne eivät tunnu omilta!

Katsotaan, josko tästä lähtisi taas vakituinen kirjoittelu käyntiin. En lupaa mitään. Kunhan tuntui siltä, että oli pakko tulla hieman kertomaan kuulumisia. Joka tapauksessa rikkomalla kaavaa, saa aivan uutta virtaa keskellä synkintä ydintalvea.



Seuraavaksi