Denim 101 — Raakadenim aloittelijoille

Denim muodostaa monille yhden vaatekaapin keskeisistä kulmakivistä. Denimpaidat ja -takit ovat oma lukunsa, joten aloitamme käsittelyn farkuista. Ne tarjoavat otollisen ponnahduslaudan vaatehifistelyyn ja monen addiktio on alkanutkin juuri ensimmäisistä hyvistä farkuista. Tässä lyhyt peruskurssi aiheeseen.
Peltiä vai kangasta?
Monille perusfarkut riittävät hyvin. Ne ovat kestävät, mukavat ja monikäyttöiset. Kun perusfarkut eivät enää riitä, edessä on väistämätön siirtyminen kovempaan kamaan, mikä johtaa lähes väistämättä raakadenimin maailmaan. Raakadenimillä eli pesemättömällä denimillä tarkoitetaan denim-kangasta, jota ei ole enää värjäyksen jälkeen pesty, minkä johdosta kankaan väri ja koko tuntuma on erilainen kuin pestyssä kankaassa. Lisäksi raakadenim on usein myös vahvasti tärkättyä.
Eräs useimmiten nimenomaan raakadenimiin pesemättömyyden ohella liittyvä asia on kankaan selvage-reuna. Kyseessä on jäänne ajalta ennen tekstiiliteollisuuden tuotantomäärien kasvua 1960- ja 1970-lukujen aikana. Perinteisesti denim kudottiin kangaspuilla, joissa kulkeva sukkula pujottaa yhtä lankaa kulkiessaan edestakaisin. Sukkulan kääntyessä kankaan reunoilla syntyy luonnollinen self-edge (selvage) -reuna, joka ei rispaannu. Kankaan reunoja ei siten tarvitse viimeistellä langalla, kuten farkuissa on nykyisin tavallista.
Selvagella ei ole muuta varsinaista funktiota kuin kankaan reunan rispaantumisen estäminen. Tästä huolimatta selvagedenim on harrastajien piirissä nimenomaan se juttu. Ilmiö juontaa juurensa Japaniin. Kun länsimäiset yhtiöt olivat lopettaneet selvagedenimin valmistuksen sen hitauden takia, tulivat japanilaiset ostamaan käyttöä vaille jääneet kangaspuut. Näillä aloittettiin valmistamaan japanilaisella tinkimättömyydellä vanhoille malleille uskollisia repromalleja. Japanin skene levisi hiljalleen 1990-ja 2000-luvun aikana takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Nykyisin selvagedenim on vakiintunut ilmiö, johon tästä huolimatta liittyy edelleen paljon mystiikkaa. Aiheeseen tullaan palaamaan blogissa jossakin vaiheessa syvällisemmin.
Raakadenimin ominaisuuksista pesemättömyys ja tärkki vaikuttavat kankaan tuntumaan ja ulkonäköön, mahdollinen selvage-reuna ei. Kangas ei näytä samalla tavalla niin monisävyiseltä kuin jo pesty denim. Kyse on ikään kuin puuvillaankankaan raakaversiosta. Tärkkäyksen ja pehmentävän pesun puutteen vuoksi kangas saattaa pahimmillaan tuntua pelliltä varsinkin kankaan painon kasvaessa. Tarpeeksi jämäkästä kankaasta valmistetut housut voi laittaa seisomaan ilman käyttäjää niiden sisälllä.
Vaikka kangas on toisinaan kuin peltiä, eikä fyysiseltä kivultakaan käytön alussa aina vältytä, raakadenimin hyviin puoliin kuuluu tämä muodottomuus ja jäykkyys. Käytön myötä kangas ottaa hiljalleen kantajansa muodon. Prosessi saattaa ottaa oman aikansa, mutta yleensä lopulta liha voittaa kankaan.
Joku saattaa miettiä, onko raakadenimille jokin muu tarkoitus kuin kankaan muotoutuminen kehon mukaiseksi. Vastaus tähän on persoonalliset kulutukset eli feidit. Koska kangasta ei ole pesty värjäyksen jälkeen, väri ei ole tarttunut kankaaseen yhtä syvälle ja sitä on vielä muutenkin ylimääräistä jäljelllä. Kun housut saavat käyttöä – taittuvat ja hankaavat eri kohdista, ylimääräinen väri irtoaa ja kankaaseen muodostuu kulutumisen jälkiä. Hyvien feidien tavoittelu onkin varmasti suurin syy raakadenimin käyttöön. Koko prosessi on myös omalla tavallaan varsin tyydyttävä, kun kulutukset alkavat pikkuhiljaa muodostua, eikä kenelläkään toisella ole samanlaisia. Feidien muodostumisen hitautta voi lisäksi ajatella vastalauseena pikamuodille.
Kun on kerran siirtynyt kovempaan kamaan, paluu on vaikeaa, ellei mahdotonta.
Kulutukset muodostuvat kankaan tyypistä ja värjäyksestä riippuen eri tavoin. Osa kankaista alkaa vaalentua ja hyvinkin nopeasti, kun joidenkin kohdalla ensimmäisten kunnolla näkyvien kulutusten ilmeneminen vaatii ensimmäisen pesun. Netin tyylisivustoilla farkkujen peseminen onkin viety lähes tieteen tasolle. Ensimmäisen pesun suhteen on monia eri tekniikoita, kuten merivedessä pesu ja tämän jälkeen kieriminen hiekassa, mutta yleisin tapa lienee ihan tavallinen käsinpesu tummalle kankaalle tarkoitetulla pesuaineella ja kuten aina denimin osalta, ilman huuhteluainetta.
Raakadenimistä valmistettujen farkkujen pesemisen suhteen on siis varsin erilaisia näkemyksiä. Yleisesti vallinnut näkemys on kuitenkin ollut, ettei denimiä kannata pestä vähintään puoleen vuoteen, ellei ole aivan pakko. Housuja voi tuulettaa tai jopa pakastaa, jonka pitäisi tappaa kankaassa asuvat bakteerit ja muut pieneliöt.
Osa pesuhysteriasta liityy kankaan kutistumiseen. Tietyistä kankaista valmistetut housut saattavat kutistua jo pelkästään liotuksessa parikin kokoa. Raakadenimiä löytyy sekä sanforoituna että sanforoimattomana, mikä vaikuttaa kankaan kutistumisominaisuuksiin. Suurin osa yleisesti saatavilla olevista farkuista on sanforoitu ja muutenkin liottamalla kutistaminen oikeaan kokoon ennen käyttöönottoa on next level touhua, eikä ehkä suositeltavaa aivan aloittelijoille.
Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sanforoimattomat raakadenim-farkut, oikean koon valinta ja denimin käyttöönotto poikkeaa sanforoiduista farkuista, jotka voi ottaa suoraan käyttöön. Sanforoimaton denim kutistuu noin kaksi kokoa sekä pituudesta että vyötäröltä. Housujen koko valitaan tämä mielessä. Kankaan voimakkaan kutistumisen vuoksi käsittelemättömät farkut on liotettava ennen käyttöä. Tällä tavoin housut kutistetaan oikean kokoisiksi ja jossakin vaiheessa väistämättä eteen tulevan ensi pesun voi suorittaa suhteellisen huolettomasti.
Pesujen välttelyn syynä on kulutusten menettämisen pelko. On kuitenkin turha pelätä hysteerisesti, sillä kulutukset muodostuvat myös useammin pestyihin denimeihin. Tosin todella voimakaskontrastiset kulutukset saattavat jäädä muodostumatta liiallisten pesujen myötä. Voimakkaasti tärkätty kangas rypistyy tärkin murtuessa eri tavoin kuin tärkkäämätön ja muodostaa ikään kuin ryppyjä. Näistä kohdista indigoa irtoaa enemmän ja nopeammin.
Ensimmäinen pesu tai liotus poistaa kankaassa olevan tärkin, minkä ohella kankaasta irtoaa huomattavan paljon väriä. Samalla väri muuttuu vaaleammaksi ja elävämmäksi. Ensimmäinen pesu onkin monille koko denim-harrastuksen kohokohta. Työllä ja tuskalla pidetyt farkut näyttävät vihdoin oikean luonteensa.

Ennen ja jälkeen pesun. Raakadenimin väri muuttuu käytön ja pesun myötä tasaisesta todella monivivahteiseksi.
Vaikka rajut feidit ovat monen tavoitteena, kannattaa tiedostaa, että housujen pitkäaikainen käyttö ilman pesuja rasittaa kangasta. Tavallista onkin, että jossakin vaiheessa eteen tulee niin sanottu crotch blowout eli haarat repeävät. Ongelma korostuu erityisesti hieman liian pieninä venymisen pelossa hankituissa housuissa, koska raakadenim saattaa venyä yllättävän paljon käytössä. Oikeasti näin ei tarvitsisi tehdä, sillä kangas altistuu paljon suuremmalle rasitukselle, kun housut ovat liian pienet. Tämä taas johtaa voimakkaampaan venymiseen.
Raakadenimin osalta vallitsee turhan monia myyttejä, joilla ei nyt varsinaisesti ole kovin vankkaa todellisuuspohjaa. Kuitenkin tämä mystiikka on osa koko touhun viehetystä, eikä kaikenlaisten pakastus- ja muiden tekniikoiden käyttämisessä ole mitään väärää. Feidejä ei kuitenkaan menetä pesemällä ja edes toisiaan pestyt farkut ovat myös mukavammat pitää, eikä läheisten tarvitse kärsiä hajuhaitoista.
Itse olen ollut lähiaikoina jotenkin kyllästynyt raakadenimiin, mutta jokin siinä on, sillä tasaisin väliajoin pohdin uuden parin ostamista. Alun epämukavuus palkitsee aina lopulta itsensä näköisillä housuilla ja koko prosessin seuraaminen on jollakin oudolla tavalla kiehtovaa. Kun on kerran siirtynyt kovempaan kamaan, paluu on vaikeaa, ellei mahdotonta.
Kuvia inspiraatioksi
Suositeltavia valmistajia
APC — Monen ensimmäiset ns. laatudenimit. Melkein jokainen denimin enemmän perehtynyt on jossakin vaiheessa omistanut parin APC:n farkkuja.
OrSlow — Hitaita farkkuja Japanista.
Rogue Territory — Tyylit.fi-foorumisuosikiksi noussut yhdysvaltalainen valmistaja, jonka tuotteet myös valmistetaan Yhdysvalloissa.
Levi’s Vintage Clothing — Jokainen tietää Leviksen, jonka LVC-mallisto käsittää laadukasta denimiä klassikkofiteissä.
Uniqlo — Selvagea voittamattomalla hinta-laatu suhteella.
Mainittujen lisäksi olemassa on monia muitakin valmistajia, mutta näillä merkeillä päässee alkuun.
Info
Jos haluat todella voimakaskontrastiset kulutukset, älä pese kuin pakon edessä.
Pese, jos siltä tuntuu. Likaisissa farkuissa on inhottava olla.
Sanforoimaton denim kutistuu pesussa todella paljon.
Selvage-reuna on jees, mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Kyse on pelkästään fiilis-jutusta.
Sanasto
Feidit = Kankaaseen muodostuvat kulumisen jäljet. Erittäin tavoiteltuja denim-harrastajien piirissä.
Repro = Vanhojen mallien uustuotantoa. Tarkoituksena on valmistaa mahdollisimman paljon alkuperäistä vastaava vaate.
Sanforointi = Prosessi, jossa kangas kutistetaan mekaanisesti, jotta se ei kutistuisi joutuessaan kosketuksiin veden kanssa.
Selvage = Tietyn tyyppisillä koneilla valmistettuu kankaan muodostuu oma reuna ts. self edge. Löytyy usein raakadenimistä valmistetuista farkuista.
Onko muuten mitään yksiselitteistä tapaa tunnistaa verkkokaupassa raakadenim?
Esimerkiksi Uniqlo ei puhu ”raakadenimistä” mitään selvedge -farkkujen kuvauksessaan. Kuitenkaan selvage ei kai yksiselitteisesti tarkoita raakadenimiä, vaikka todennäköinen indikaattori siitä lieneekin (ja päinvastoin)…
Valitettavasti mitään yksiselitteistä tapaa tähän ei ole, vaan asiassa ollaan verkkokauppojen ilmoittamien tuotetietojen varassa. Yleensä raakadenimin yhteydessä lukee, että denim on raw, unwashed tai dry. Tosin raakadenimille ominaisen tärkistä johtuvan ”kiillon” voi nähdä denimin pinnalla myös Uniqlon tapauksessa.
Ja olet oikeasssa siinä, että selvage ei yksiselitteisesti tarkoita raakadenimiä, eikä raakadenimissä ole aina selvagea. Selvagen olemassaolo muistetaan lähes poikkeuksetta mainita tuotetiedoissa toisin kuin se, onko kyse raakadenimistä.
”Selvagen olemassaolo muistetaan lähes poikkeuksetta mainita tuotetiedoissa toisin kuin se, onko kyse raakadenimistä.”
Tänks! Juuri tämä ihmetyttää… Itse kun priorisoisin ominaisuudet juuri päinvastoin.
Taitaa olla kyse lähinnä siitä, että selvage on viime vuosina ollut trendikäs juttu ja samalla hyvä myyntiargumentti, kun taas raakadenim kertoo lähinnä kankaan ominaisuuksista.
Joskus voi vielä olla sellainen tilanne, että kyseessä on selvage-rakaadenim, mutta selvage on leikattu pois. Esim. APC:n malli New Cure on tehty samasta denimistä kuin muut mallit, mutta siitä puuttuu selvage-reuna.
Moi
Oli hyvä artiikeli. Itse siirryin Raakedenim Ja varsinki selvageen viime kesänä. On tollaiset !930s tyyliset metsuri farkut. Saa kiinni myös pereinteiset nappi henkselit :) tullut myös ostettua denimille tarkoitettua pesuainetta.
Moi,
Hienoa kuulla, että pidit jutusta. Tarkoitus oli tosiaan kirjoittaa selkeä ja tiivis artikkeli raakadenimistä, kun aiheesta ei pahemmin suomeksi kirjoitettua materiaalia löydy.
30-lukulaiset metsurifarkut ja oman pesuaine denimiä varten – vaikuttaa, että olet jo varsin syvällä denimin maailmassa. :D Arvostettavaa omistautumista!
Kiitoksia mukavasta viestistä :)
Piti kirjoittaa jo aikaisemmin että farkkujen valmistaja on Pike Brothers. Farkkujen malli 1936 chopper. Haaveena saada Japanilaiset Selvage farkut.
Ajattelinkin, että kyseessä on pakko olla Pike Brothersin farkut. Taitavat olla suhteellisen autenttista kamaa. Tulipa vielä mieleen, että japani-parin hankintaa varten kannattaa ainakin vilkaista foorumin denim-ketjua, jos ei ollut jo ennalta tuttu.
Minä en ole löytänyt sitä Japani ketjua. Aiemmin sitä etsin. voitko laittaa linkin? noi P B tuotteet tehdään vanhanajan koneilla ja euroopassa. Alunperin yritys perustettu 1930-luvun Englannissa.
Erillistä Japani-lankaa ei taida olla, mutta sieltä peräisin olevaa denimiä on käsitelty muiden lomassa yleisessä denim- ja chambray-ketjussa. Lanka on tosin 50 sivua pitkä…
http://tyylit.fi/foorumi/viewtopic.php?f=2&t=42
Kiitos avaavasta tekstistä!
Miksi raakadenimin värivalikoima on niin kapea? Tsekkasin APC:n ja Rogue Territoryn tarjonnan ja tein molempien kohdalla saman havainnon – yleisin väri on tumma indigo. Onko tumman indigon ylivalta kankaan kulumiseen liittyvä asia, eli toisin sanoen vaaleneeko raakadenimin väri käytössä?
Kiitos kommentista!
Raakadenimin värivalikoiman kapeus liittynee indigon käyttämiseen värjäyksessä. Lisäksi tummassa kankaassa kulumat tulevat suuremmasta kontrastista johtuen paremmin esiin.
Raakadenim vaalenee kyllä käytön ja pesujen myötä, mutta samaan aikaan väri myös muuttuu ja saa lisää eloisuutta. Indigon sävyllä on tapana kirkastua ensimmäisessä pesussa.