Гоша Рубчинский – это мой best friend

Pukeutumisen tavoitteisiin liittyvistä näkemykset vaihtelevat. Osa näkee pukeutumisen tavoitteena harmonisen kokonaisuuden, joka täyttää yleisen mielikuvan kauniista estetiikasta. Toisilla tavoitteet ovat päinvastaiset.

Piriverkkarit, pilottitakki ja rumat lenkkarit on yhdistelmä, jonka en uskonut olevan osoitus korkeasta kulttuurisesta pääomasta. Nyt on kuitenkin tapahtunut se, mikä tapahtuu lopulta kaikille alakulttuureille (lol) – hyvää makuaan osoittavat, elintavoiltaan auttamattoman keskiluokkaiset kaupunkilaiset ovat ottaneet ne omakseen. Tässäpä kultuurista omimista kerrakseen.

Gosha Rubchinskiy

Neuvosto-Venäjällä kontaktit länteen olivat harvinaisia, mikä näkyi myös pukeutumisessa. Siinä missä lännessä oli 90-luvulla tavallista pukeutua logoilla koristeltuihin semi-designer vaatteisiin, itäblokin maissa logot olivat kaikki kaikessa. Niitä sekoitettiin surutta, eikä sillä ollut varsinaisesti merkitystä, oliko vaate aito vai ei. Pääasia oli jokin logo. Vähän kuten niissä paidoissa, joita suomalaiset toivat ennen vanhaan Kanarialta. Viime aikoina slaavimeno on ollut tuttu näky erinäisissä editoriaaleissa ja katutyylikuvissa. Tästä saadaan syyttää erityisesti Gosha Rubchinskiya.

Gosha Rubchinskiy on noussut muodin kiertoradalle Laika-koiran lailla. Tästä kaikesta on kiittäminen erästä tunnettua japanilaista muotijättiä, joka otti nuoren suunnittelijan siipiensä alle ja tarjosi mahdollisuuden toteuttaa jälki-neuvostoliittolaista muotia kunnollisin resurssein.

Gosha Rubchinskiy SS17

Goshan mallistoissa logot ja painatukset ovat olleet vahvasti edustettuina. Vaatteet ovat sisältäneet muun muassa kyrillisisin kirjaimin kirjoitettuja iskulauseita painettuna college-paitoihin ja huppareihin. En edes tiedä, mitä niissä sanotaan, mutta se ei ole pääasia. Kevään 2017 mallistossa hän meni vielä syvemmälle juurilleen ja toteutti lähes koko mallistonsa erityistä nostalgia-arvoa nauttivien merkkien, kuten Filan kanssa. Yhteistyönä syntyneet rumankauniit tennarit ovat yksi tämän sesongin hauskimmista uutuuksista.

Kolmekymppisen nostalgisointia – Fila

Olen elänyt nuoruuteni 90-luvun Tikkurilassa, joten ei ole mikään ihme, että Goshan jutut vetoavat minuun todella paljon. Jokainen lukija voinee nähdä silmissään, miltä vantaalaiset mopopojat näyttivät. Tässä täytyy toki korostaa, etten itse ollut tällainen. Sen sijaan pelkäsin koulussani ollutta, vuotta vanhempien ja testoa täynnä olleiden uusnatsismiin kallellaan olleiden mopopoikien porukkaa.

Sen lisäksi, että slaaviestetiikka osuu ja uppoaa johonkin syvälle haudattuun vantaalaisuuteeni, minulla on myös Filaan erityislaatuinen suhde. Muistan hyvinkin elävästi, kun nuorena skeittarina Tiksin terveysaseman parkkipaikalla jouduin ryöstön tai sen yrityksen kohteeksi paikallisen nuorisojengin taholta. Kyseinen porukka oli pukeutunut usein Filaan päästä varpaisiin, tai ainakin Filan logoja kantaneisiin kamoihin.

Kun mainitut kaksi tekijää yhdistää, niin on selvää, etten voinut olla huomaamatta Goshan kevätmallistoon kuuluneita Filan tennareita. Kengät olivat jo kaikkialta loppu, kunnes bongasin aivan sattumalta, että Très Bienille oli tullut lisäkokoja – ja nimenomaan juuri siinä värissä, jonka halusin. Parin päivän perinteisen vaiheilun jälkeen painoin päätin lopulta ostaa kengät, ja onhan se todettava, että ne ovat ihan kauheat – mutta hyvällä tavalla koska Gosha.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Seuraavaksi