Akateemisen tutkimuksen loppumaksajat ovat veronmaksajia eteenkin aloilla, jotka eivät hyödytä yrityselämää. Yhteiskunnan kannalta marxilaisen sukupuoliteorian opetus ei tuo mitään parannusta naisten tai miesten asemaan. Nykyisin monet vaativat että esim. politiikkaa ohjataan "tieteen" näkökulmasta. No, sosiaalitieteet ovat juuri akateemisesti korkein näkymys asiasta. Tämä on se ongelma. Norjalainen brainswash tv-sarja lopetti sukupuolentutkimuksen Norjassa sitä seuranneen kohun jälkeen. Se löytyy tubesta kannattaa katsoa jos aihepiiri kiinnostaa: https://www.youtube.com/watch?v=tiJVJ5QRRUE
starsailor kirjoitti:Akateemisen tutkimuksen loppumaksajat ovat veronmaksajia eteenkin aloilla, jotka eivät hyödytä yrityselämää. Yhteiskunnan kannalta marxilaisen sukupuoliteorian opetus ei tuo mitään parannusta naisten tai miesten asemaan. Nykyisin monet vaativat että esim. politiikkaa ohjataan "tieteen" näkökulmasta. No, sosiaalitieteet ovat juuri akateemisesti korkein näkymys asiasta. Tämä on se ongelma. Norjalainen brainswash tv-sarja lopetti sukupuolentutkimuksen Norjassa sitä seuranneen kohun jälkeen. Se löytyy tubesta kannattaa katsoa jos aihepiiri kiinnostaa: https://www.youtube.com/watch?v=tiJVJ5QRRUE


Tässä nyt tuli aika paljon asioita yhdessä köntissä, mutta koitan vastata jotakin järkevää. Kaikki tieteet, myös ne jotka eivät suoraan hyödytä yrityselämää, voivat tuottaa koko yhteiskunnan kannalta, siis myös yritysten kannalta, hyödyllistä tietoa. Esimerkiksi filosofia ei suoraan hyödyttäne yrityselämää. Kuitenkin esim. Karl Popperin falsifiointi on muokannut tieteenfilosofiaa tavalla jonka hyöty on aikalailla mittaamaton. Siksi mielestäni on hyvä asia, että veronmaksajat kustantavat sivistystä. Seuraavaksi törmää usein kritiikkiin, joka menee kutakuinkin näin: "entäs sukupuolitieteet." En suoraansanottuna tiedä, mutta kuka olisi osannut ennakoida filosofiankaan tuottavan em. kaltaista hyötyä. Aika harvoin ne isot läpimurrot sillä alalla ilmestyy. Väittäisin myös, että esim. taloustiede ja psykologia ovat höytyneet epäsuorasti muiden tieteenalojen, myös sosiaalitieteiden, kritiikistä. Viimeisenä toteaisin jonkun marxilaisuuden olevan kuitenkin suhteellisen marginaali-ilmiö. Se, että akateemikot ovat keskivertoa enemmän vasemmalla, ei juurikaan tarkoita tai ennusta minkään marxilaisuuden esiinmarssia akatemiasta poltiiikkaan. Näistä syistä koen huolestuttavaksi sellaiset puheenvuorot, joissa pyritään asettamaan mitattavia tulostavoitteita tieteille. Lisäksi väittäisin sivistyksen olevan itsessään arvokasta. En myöskään oikein allekirjoita sitä, että sosiaalitieteet olisivat korkein näkemys politiikkaa ohjaavista tieteistä. On olemassa liuta muita yhteiskuntatieteitä, kuten vaikka se taloustiede. Toivottavasti kaikkien alojen tietoa osataan hyödyntää. En ole tietoinen mistään arvolistasta, enkä koe sellaisen tekemistä kovinkaan mielekkääksi muutenkaan.
Filosofia oli vaan yksi esimerkki sellaisesta alasta, joka on tuottanut epäsuorasti mittaamattoman suurta hyötyä myös liike-elämälle. En oikein tiedä mitä tuosta graafista tulisi johtaa, tai miten se liittyisi jonkun todella epämääräisen tieteenalakohtaisen tutkimuksen kokonaishyödyn laskemisen mahdottomuuteen. Vaikka Pepen osoittama sukupuolitieteiden puuttuminen jotenki kaivettaisiin ja löydettäisiin, en silti ymmärrä pointtia. Ei aikusen ihmisen ÄO nouse yhtään mihinkään, vaikka tämän edustama tieteenala yhtäkkiä häviäisi. Olisi se oletettavasti astrofyysikkoa ÄOltään tyhmempi ihminen silti olemassa. En ylipäätään oikein nyt saa tästä ajatuksesta kiinni.
Lue lisää alueelta Kulttuuri & lifestyle tai katso uusimmat viestit.