Gad Saadin the Saad truth lähestyy sukupuolta markkinoinnin ja evoluutiopsykan näkökulmasta, ja antaa siten erilaisen näkökulman kuin sukupuolentutkimus. En anna täysin varauksetta suositusta, koska olen lähinnä kuullut hänen juttujaan vierailuissa JREssä ja Waking upissa. Podcastin sisältö on kuitenkin melko suurella varmuudella ainakin em. mainittuja podcasteja tieteellisempi, ja muutenkin paremmin perusteltu eri näkökulma sukupuoleen kuin sukupuolentutkimus.
Eh, 5 minuuttia kaverin twitter-tilin selaamista paljastaa aika hyvin touhun ytimen. Mahdolliset akateemiset meriitit musertuvat aivan sietämättömän persoonan alle. Kai tuolla ihan hyvät Patreon-massit kerää kyllä.
En käytä twitteriä, tai patreonia, ni en tiiä niistä mitään. Akateemisia meriittejä on kyllä ainakin sillä perusteella, että ihan kova tasoisissa journaaleissa Saadin artikkelit on. Lisäksi niihin on viitattukin melko paljon (>200 viittausta 3 artikkelissa). Jos sukupuolentutkimuksen kritiikki, tai sosiologisesta linssistä poikkeaminen muutenkaan, ei kiinnosta, niin podcast ei liene kuuntelemisen arvoinen. Jos se taas kiinnostaa, mun ehdotus lienee kuitenkin tasokkaampi kuin Gavin tai Roosh V. Itseä ei jaksa hirveästi kolauttaa suuntaan tai toiseen erinäkönen vääntäminen. Enemmän Saadissa kiinnostaa esim. signaaliteorian populisointi.
Gavin ja Roosh on kärjistäjiä ja mieshormoonin näkökulmasta asiaa katsovia kantoja sukupuoliasiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Olen itseasiassa tutustunut sukupuolentutkimukseen ja lukenut sen kritiikistä kirjan "Keisarinnan uudet (v)aatteet", jota voin suositella. Se on käytännössä kiltisti kirjoitettu, mutta sukupuolentutkimuksen nykysuunnan tieteenä tyrmäävä selostus. Monet podcastit tai nettihahmot sanovat samat asiat paljon rumemmin ja suoraan. Koko ajatus yhteiskunnan luomasta toksisesta maskuliinisuudesta on täysin järjetön ja väärä. Jos on olemassa toksista maksuliinisuutta, niin se johtuu biologiasta. Vaikka yhteiskunnallisesti on järkevää hillitä miesten (myrkyllistä) käytöstä, niin tämä nykyinen kritiikki on lähtöisin siitä kehityskulusta, joka on Yhdysvalloissa valloillaan (Suomessa onneksi vasta aluillaan).
Uros, tää on totta etenkin laadullisten tutkimusten osalta. Niitä on paljon vaikeampi arvioida kuin määrällisiä, koska vastaavaa kriteeristöä ei vain ole. Saadin tutkimukset ovat suurelta osin määrällisiä.
On jollain tapaa herttaista kun insinöörit tutustuu yhteiskuntatieteisiin ja poliittiseen filosofiaan katselemalla jonkun loppuun palaneen PUA-veteraanin tai kahden pennin markkinointiprofessorin YouTube-videoita.
uros kirjoitti:
vapahtaja kirjoitti:Uros, tää on totta etenkin laadullisten tutkimusten osalta. Niitä on paljon vaikeampi arvioida kuin määrällisiä, koska vastaavaa kriteeristöä ei vain ole. Saadin tutkimukset ovat suurelta osin määrällisiä.

Akatemian agency problem on sisäänrakennettu ominaisuus. Talebin esimerkkiä käyttäen, putkimiehen työn laadun arvioi tilaaja, parturin työn laadun arvioi asiakas, mut akateemisuudessa akateemikon [sic] työn laadun arvioi toiset akateemikot [sic], i.e. yhteyttä reaalimaailmaan ei ole. Sama juttu journalisteilla.
Eli siten on mahdollista, et joku pieni klikki kaappaa vallan, peukuttelee toisiaan ja elää omassa utopiassaan kuten keikarin MTOP-ketju aikoinaan.

Ahaa. Nyt ymmärsin paremmin. Mielenkiintoinen ilmiö.
Lue lisää alueelta Kulttuuri & lifestyle tai katso uusimmat viestit.