Koti

Onko viinin makuun liittyvästä mausta jotain tutkimustietoa olemassa?

On vaikea uskoa, että lasilla olisi niin suuri merkitys kuin tässä on mainittu. Mielestäni viini valuu aivan yhtä ihanasti suuhun Ikean lasista kuin Riedelistä. Zaltosta ei ole kokemusta, mutta vierastan ajatusta siitä, että Iittala olisi niin paljon paskempi. Vähän sama kuin sanoisi, että AF1 on paljon paskempi kuin CP B-ball, koska jälkimmäiseen jalka menee ihanasti sisään.

Disclaimer: olen saikulla ja on kiva vääntää

mbch kirjoitti:Keikarista löytyy keskustelua myös henkareista.

Henkarit ottaisin keskusteluun mukaan lähinnä sillä tavalla, että mitä fiiliksiä herättää se että omassa vaatekaapissa kaikki henkarit on erilaisia vs samanlaisia: joillekin se voi olla kivempaa kun on yhdenlaisia henkareita, jolloin vaatekaapin (tai vaatehuoneen) yleisilme on jonkun mielestä siistimpi.

Kyllä mä Pepen pointin tajuan ja oon sillein samoilla linjoilla, mutta me taidetaan puhuu eri asioista kuitenkin: eri tekijät on mulle tärkeitä viinilaseissa kuin mihin Pepe nyt viittaa.

Töissä tylsää niin voisin kans vänkää.

Pepelle paranemisia!

Kokeilkaa. Haalikaa kaveripiiristä Riedeliä, Iittalaa ja vaikka Ikean juomalasia, kaatakaa samaa viiniä niihin ja maistakaa. Sillähän se selviää, onko lasilla itselle merkitystä.

Aihetta liipaten Ylen juttu muutaman vuoden takaa:

https://yle.fi/uutiset/3-7056201

En nyt mitään parempaa lähdettä löytänyt, mutta itselläkin on samainen kuva, että kahvi on parempaa ohutreunaisesta kupista.

Viinilasin muodolla on, todellakin, vaikutusta siihen miltä viini maistuu. Tämä tullut joskus viinitastingissa testattua. Lasin muilla ominaisuuksilla tuskin suunnatonta vaikutusta. Onko siis käsin puhallettu vai ei. Lasin muoto toimii ihan missä tahansa alkoholi- tai hiilihapotetussa juomassa. Kokiskin on parempaa lasipullon suusta kuin tölkin reiästä. Toisaalta sit taas itselleni on kyllä ihan sama mistä viinilasista risseni juon, sen verran vähän tulee niitä harrasteltua.

Mitä tulee henkareihin niin kyllähän ne pitää samoja olla kaikki. Tällä hetkellä tosin taitaa omissa rekeissä yläosille olla puunväriset ja housuille valkoiset. Haaveilen paksuista massiivipuisista henkareista takeille, mutta en todellakaan maksa useampaa kymppiä tai satasta kappaleelta:)

Jännää, miten jengi vaahtoo tällaisella foorumilla elitismistä ja vääristä harrastuksista. En mäkään leiki keppihevosilla, mutta sekin voi olla ihan hauskaa. Tai tästä ketjusta intoutuneena täytyy vähän vuodattaa, että ikeasta ei ole vuosiin saanut enää taivutettuja puuhenkareita. Oispa henkareita.

Itse laseista mainittakoon myös, että Iittalan lasit ovat pahuutta. Niissä viini ei pyöri kunnolla ja suutuntuma on ikävä. Tokmannin yhden euron viinilasitkin ovat mukavempia. Nimimerkillä pussiviinittelijä, joka tarvii laseja, joita voi rikkoa hyvällä omatunnolla.

Kotona voi sitten käyttää parempia. Oleellistahan laseissa on suuaukon koko ja viinin pinta-ala ilmaa vasten. Loput mutkat ovat pelkkää showta. Ts. kannattaa ostaa erikokoisia laseja, jotka sopivat viinin aromien vahvuuteen. Ikeat ja Riedelit kaikki käy kunhan kiihottaa käyttäjänsä silmää ja/tai muita elimiä.

Pepe kirjoitti:Onko viinin makuun liittyvästä mausta jotain tutkimustietoa olemassa?

Lasin ja maun yhteydestä? Varmasti. Lisäksi on tutkimustietoa saman viinin maistuvan konossöörinkin suussa aivan erilaiselta, kun kuvitellaan viinin vaihtuneen. On myös tutkimustietoa elintarvikevärjätyn valkoviinin menevän läpi punaviinistä asiantuntijoillekin. Sinänsä mielenkiintoista on musta tää vänkääminen aiheesta vaatefoorumilla, missä jengi käyttää rätteihin rahaa enemmän kuin vuokraan. On melko naiivia ajatella ettei tälläkin foorumilla ne psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttaisi kuluttajakäyttäytymiseen pelkän toiminnallisuuden lisäksi. Miksi se sama ilmiö närästää siis niin paljon viinilaseissa? Ehkä sulle ne iittalat onkin oikeanlaisessa fitissä sekä psykologisesti että sosiaalisesti, ja siksi vierastat Zaltojen valumisominaisuuksia. Ehkä muille se fitti ei synny Iittalalla vaan teknisemmin vakuuttavammalla Zaltolla, ja siksi vierastavat Iittalaa "aitona designina". Sinänsä veikkaan toiminnallisuuden olevan toissijaista tietyn pisteen jälkeen, ja fiilisjuttujen olevan tärkeämpiä.

Aistihavaintojen objektiivisuus ja mittaaminen ovat jäätävän vaikeita juttuja. Juurikin viitaten mm. vapahtajan mainitsemiin viinitesteihin. Mielikuvat ja "biasit" näyttelevät niin suurta osaa, että niitä ei voida mitenkään erottaa kokonaisuudesta. Siksipä jos se viini tuntuu maistuvan paremmalta Zaltosta kuin Iittalasta niin se totta vie muuten myös maistuu ja sitä ei millään filosofoinnilla pois selitetä.