Kamerat & valokuvaus

^ Ensivaikutelma kittilinssistä on ollut hyvä. Ei tuo tietenkään ammattilaistasolle yllä, mutta ensimmäisen kameran ensimmäisenä linssinä on "peruskuvaukseen" riittävä. Ei tällä tosin makroja ihan pienimmistä kohteista oteta ja zoom tottakai on rajallinen jne. Mutta tässä ajan kanssa käyttäessä oppii tuntemaan omat mieltymykset ja linssin rajoitukset, ja hommaa sitten niiden perusteella myöhemmin täydennystä.

Päädyin sitten itse tuohon samaan kameraan, kun kerran oli hyvässä tarjouksessakin. :) Nyt sitten tutkiskelemaan omaa kuvaustyyliä ja miettimään tulevia objektiivihankintoja.

Olen vähän miettinyt, et onko nuo kameran objektiivit lopulta sama kuin hifistien kultaiset kaiutin piuhat? Valokuvan arvo tulee 99% muusta kuin kuvallisesta "täydellisyydestä". Samoin musiikin kanssa.

On ja ei. Kalliimmissa objektiiveissa on yleensä sitä valovoimaa, joka oikeesti auttaa (+bokeh). Terävyys ja vääristymien puute taas näkyy jossain kuvissa, mutta toisissa ei.

Samaa mieltä sikäli, että kyllähän hyvän valokuvaajan tärkein ominaisuus on pään sisällä.

Samaa mieltä.

Mutta: teknisen suorituksen kannalta hyvä ja valovoimainen objektiivi on kuitenkin jonkin verran olennaisempi kuin kultaiset piuhat ja kelluva huone.

Ja sitten vielä: mun näkökulmasta esim. laadukas 70-luvulta peräisin oleva manuaalilasi jossa on hyväkuntoiset linssien pinnat on mielenkiintoisempi kuin uusi supernopeasti tarkentava AF USM DC EX muovikikkare.

Kameroista keskustelu internetissä on kans vähän sellainen aihe, että siinä pääsee aika nopeasti metsään, joten yritän jättää tämän ketjun nyt tähän.

^&^^ Juuri näin. Yritin tosiaan tuoda sitä vain esille että vähän eri asia kuin kultaiset piuhat.

starsailor kirjoitti:Olen vähän miettinyt, et onko nuo kameran objektiivit lopulta sama kuin hifistien kultaiset kaiutin piuhat?

Ehkä osuvampaa olisi verrata vahvistimiin tai kaiuttimiin, joissa erilaiset luonteenpiirteet on selkeämpiä. Äänentoistossahan on yksi melko universaali ideaali, läpinäkyvyys, kun taas valokuvauksessa tällaista yhtä tavoitetta ei ole, ja eri linsseillä voidaan hakea erilaista tyyliä (samoin kuin jossain määrin esim. kaiuttimilla). Toki tietyn pisteen jälkeen samankaltaisia linssejä vertailtaessa homma menee hifistelyksi, mutta niinhän se on kaikessa.

starsailor kirjoitti:Valokuvan arvo tulee 99% muusta kuin kuvallisesta "täydellisyydestä". Samoin musiikin kanssa.

Tämä on tietty hyvin subjektiivista ja ainakin musiikin suhteen olen eri mieltä.

starsailor kirjoitti:Olen vähän miettinyt, et onko nuo kameran objektiivit lopulta sama kuin hifistien kultaiset kaiutin piuhat? Valokuvan arvo tulee 99% muusta kuin kuvallisesta "täydellisyydestä". Samoin musiikin kanssa.

Kyllhän se valokuvan merkitys tulee jostain muusta kuin tekniikasta, mutta tuota hifi-vertausta en kuitenkaan ihan allekirjoita.

Oleellinen ero on IMO ettei se ole pelkästään lopputuloksen tekninen laatu joka on parantunut, vaan myös se että nykytekniikka on madaltanut valokuvauksen teknistä kynnystä valtavasti, ja samalla myös mahdollistanut sellaisten kuvien ottamisen joka ennen olisi ollut olosuhteiden ansiosta erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Toisaalta digitalisoitumisen myötä valokuvaukseen on kieltämättä enenevissä määrin tullut vähän samanlaista speksirunkkaus & kamahomoilu-ilmiötä kuin mitä esim. tietotekniikan puolella on aina ollut. Eli pitää saada se viimeisin turbo deluxe -härpäke, ei siksi että sitä oikeasti tarvitsisi, vaan siksi että se on uusin ja kaunein ja se piirtää parhaat viivat johonkin testitaulukkoon, ja on siistiä omistaa uusin ja paras taulukonpiirtogadget.

Osittain tämä on varmaan lähtenyt liikeelle siitä että alkuajan digivehkeet olivat aika säälittäviä räpellyksiä, jolloin valokuvien tekninen laatu itse asiassa otti reilusti takapakkia silloin 2000-luvun alkupuolella kun digimyllerrys lähti liikkeelle. Tämä piti sitten kuroa umpeen, ja kamerat möivät suurin piirtein itse itsensä kun pekka-PC-pelaajan tapaan harrastajien oli "pakko" ensin päivittää itsensä uuteen hienoon vaivattomaan digiaikaan ja sitten vielä käydä uusimassa runkonsa 1½ vuoden välein koska laatu ei ollutkaan ihan siellä vielä.
Toinen asia toki on myös se että (kuvaus)tietotaidon myyminen on aina paljon vaikeampaa ja työläämpää kuin markkinointi-numeroiden ja mielikuvien. "Kun ostat tämän turbo-ammattilaiskameran niin sinäkin otat ammttitason kuvia!". Kameravalmistja kiittää.

Vähän ironisesti kameramaailma peilaa PC-maailmaa tänäänkin - Tekniikka on pikku hiljaa saavuttanut "tarpeeksi hyvän" tason, eikä kukaan ole tuonnut muutamaan viime vuoteen mitään merkittäviä parannuksia markkinoille. Vuosia vanhoilla laitteilla pärjää niin hyvin että valmistajia on alkanut ahdistaa - Jotain tarttis keksiä, jotta taas voidaan myydä kuluttajille se sama laite vielä kerran uudestaan.

Saas nähdä mitä tulee. Jos trendjä haisteleee niin erinäiset sensor-shift kikat kuvanlaadun parantamiseksi ja foveon-tyyliset ratkaisut tekevät ilmesesti tuloaan, mutta kuka näitä f. 095 100mpix iso 102400 juttuja oikeasti loppupeleissä tarvitsee?

Toisaalta, olishan se "siistä" jos laakakameran laadun saa mahdutettua johonkin yön päiväksi muuntavan 35mm rungon koppaan...

Nykyisin saa olla jo melko järeät backup ja/tai pilviplanitkin jos meinaa kuvata paljon ja olla karsimatta. Mun ehkä seitsemän vuotta vanhalla digikamerallakin tulee 12 megan tiedostoja. Kovalevyt täyttyy. Onneksi on kuvaustahti vähän rauhoittunut.

Dropbox pro on kyllä toisaalta ihan siedettävän hintainen. Satanen vuodessa, tera tilaa. Ja huomattavasti varmempi, kuin joku kotiräkkivehje. Tai no, oikeastaanhan sitä kannattais olla noi molemmat.