Hieno ja kunnianhimoinen projekti! Yllättävän hyvin olet saanut vuorinahkan istumaan ja pinkominenkin onnistunut aika hyvin. Vähän löysäksi näyttäis jääneen pinkomisvaiheessa mutta muuten oikein näyisti. Työkalut kuntoon, veitsi teräväksi ja treeniä vaan niin siitä se lähtee!
Kiitos kiitos :) noissa ei siis ole enää lestejä sisällä ja olen kävellyt niillä kotona joitakin askeleita.

Veitsen teroittaminen on muuten sellainen oheistaito, joka piti erikseen opetella. Jos veitsi ei ole riittävän terävä niin homma muuttuu todella vittumaiseksi.
Tässä seuraava episodi.

Spoiler:
Kuva

Yllä päällinen ja vuori on pingottu lestin päälle. Tässä vaiheessa etuosa jätetään vielä pinkomatta kunnolla. Takaosaan päällisen ja vuorin väliin on laitettu kantavahvike. Käytin vahvikkeena 3mm paksuista kasviparkittua lehmän hartiaa. Useimmissa kalliimmissakin kengissä vahvikkeena käytetään jotain ihan muuta kuin nahkaa, koska se nopeuttaa prosessia ja on halvempaa.

Kastelin nahkat ennen pinkomista, niin niitä on huomattavasti helpompi käsitellä. Lisäksi kuivuessaan ne vetäytyvät todella napakasti lestiin kiinni. Lestin ja nahkan väliin kannattaa laittaa talkkia, niin lesti on helpompi irrottaa kun kenkä on valmis.

Spoiler:
Kuva

Etuosa pingotaan kerros kerrallaan. Yllä olen pinkonut vuorin. Nyt kun kenkä pysyy jo lestin ympärillä niin loput sisäpohjan lestissä kiinnipitäneet naulat voi (ja pitää muistaa) irrottaa.

Spoiler:
Kuva

Kun vuori on kuivunut pinkomisen jälkeen, liimataan se kontaktiliimalla sisäpohjaan ja leikataan röpelöt pois.

Spoiler:
Kuva

Vuorin päälle pingotaan kärkikovike. Käytin samaa nahkaa kuin kannassa. Taas annetaan kuivua, liimataan ja leikataan röpelöt pois.

Spoiler:
Kuva

Kovikkeen päälle pingotaan päällisnahka. Tässä olen näköjään jo naulannut kannan pysyvästi kiinni sisäpohjaan. Käytin samoja nauloja kuin pinkomiseen. Viberg, Ostmo ym. stitchdown-rakenteella kenkiä ilman kompromisseja tekevät ammattilaiset käyttävät nauloina messinkinauloja, koska ne eivät ruostu eivätkä jätä jälkiä nahkaan. Pitää itsekin tilata niitä jossain vaiheessa.

Seuraavana sisäpohjaan kannan ja keskiosan välille ommellaan kiinni lenkkirauta. Siitä mulla ei ole kuvaa, mutta se on n. 10-15cm pitkä vähän kaareva rautavahvike, joka tukee kengän rakennetta kävellessä. Raudan sijaan voi kai käyttää myös puuta, mutta siitä mulla ei ole enempää tietoa. Monet ei-niin-pieteetillä tekevät valmistajat säästävät tässä ja käyttävät muovia.

Spoiler:
Kuva

Tämän jälkeen sisäpohjan ja välipohjan väliin jäävä tila täytetään luonnonkorkilla, niin kuin yllä näkyy. Korkki täyttää välitilan, ottaa kävellessä kosteutta vastaan ja muotoutuu hiljalleen jalan muotoon. Jotkut täyttävät tilan nahkalla, mikä on kai vielä korkkia parempi vaihtoehto, koska se ei murene vuosien saatossa.

Tuon jälkeen alkaa välipohjan kiinnitys. Siitä taas ensi kerralla.
helvetin kova meno ja asiallista tekemistä! Kovin vaikuttavaa jälkee ja moni esteettinen juttu kans onnistunu ekaksi pariksi todella hyvin!
Edellisessä kuvassa päällisnahka oli pingottu muotoon myös kärjestä. Kun nahka on kuivunut ja omaksunut lestin muodon, naulat kuitenkin irrotetaan ja nahka käännetään hetkeksi irti lestistä. Pohjan korkkitäytteen päälle laitetaan kontaktiliimaa ja kiinni liimataan välipohja.

Välipohjana käytin 5mm paksuista todella kovaksi prässättyä kasviparkittua lehmän persettä. Nahka on niin kovaa, että sitä on kuivana lähes mahdotonta leikata yhtään millään veitsellä. Muutaman tunnin liotuksen jälkeen se tottelee ihan eri tavalla. Pinnan annetaan kuivua ennen liimaamista, että liima tarttuu. Päällisnahka painetaan tiukasti sisäpohjan ja välipohjan taitteeseen kiinni. Tämän jälkeen painetaan nahkaan harpilla sopivat välit ompeleille ja ryhdytään ompelemaan ennen välipohjan kuivumista.

Spoiler:
Kuva

Yllä päällisnahkaa on ommeltu alkumatka välipohjaan kiinni. Ompeleminen on helvetin hidasta. Joka ompeleelle täytyy tehdä ensin reikä naskalilla. Tein tämän ompelukierroksen satulatikillä (saddle stitch). Satulatikkiä ommeltaessa käytetään kahta neulaa ja jokainen tikki on käytännössä itsenäinen, jolloin ommel ei lähde koskaan purkautumaan vaikka lanka jostain kohtaa katkeaisikin.

Spoiler:
Kuva
Kuva

Tässä kärki on ommeltu kokonaan välipohjaan kiinni ja kanta on naulattu. Kaukana täydellisestä, mutta kiinni pysyy varmasti.

Tuon jälkeen mulla ei ole seuraavasta vaiheesta järkeviä kuvia, mutta seuraavana askeleena välipohjaan liimataan ja ommellaan ulkopohja kiinni. Käytin Dainiten kumipohjia ja hommasin ompelunaskalin. Tämä on koko homman eniten aikaa vievä vaihe, minkä vuoksi käytännössä kaikki käsin kenkiä ammatikseen tekevät käyttävät ompeluun teollisuuskonetta. Teollisuuskoneella tikistä saa säännöllisen laatuisen ja aikaa säästyy kokonainen työpäivä per pari.

Ompelunaskalilla ompelu on edelleen hidasta, mutta kuitenkin vähintään tuplasti nopeampaa kuin satulatikillä tehtäessä (yhden pohjan ompeluun ompelunaskalilla meni mulla edelleen yli neljä tuntia). Ulkopohjaa ommeltaessa joka tikillä tulee käytännössä tehdä reikä päälisnahkaan (1-2mm), välipohjaan (5mm) ja ulkopohjaan (n. 5mm kumia), joten homma on käsin tehtäessä todella raskasta. Toimistotyöläisellä näpit oli aika jumissa rupeaman jälkeen.

Spoiler:
Kuva

Tämän jälkeen rakennetaan kannat. Käytin samaa 3mm nahkaa kuin kärki- ja kantakovikkeissa. Kerrokset kiinnitetään yksi kerrallaan, muotoillaan ja vasaroidaan sopiviksi.

Spoiler:
Kuva

Lopuksi päälle liimataan ja naulataan kuminen kantapala. Kuten kuva antaa ilmi, niin pohjan tikkauksessa näkyy etenkin pohjan puolella oman käden jälki melko vahvasti :) itseäni se ei haittaa. Pitää olla jotain parannettavaa seuraavaa paria varten.

Tämän jälkeen jäljellä on vielä reunoksen viimeistely. Sain hiomakoneen postista tällä viikolla, mutta se on vielä paketissa koska työtilat ovat keskustakaksiossa melko vähissä. Katsotaan josko saisin homman kuitenkin tänä viikonloppuna valmiiksi.

Seuraava pari on myös jo työn alla. Ostin tummanruskeaa laadukasta vasikan mokkanahkaa ja ajattelin tehdä derbyt.
Lue lisää alueelta Kulttuuri & lifestyle tai katso uusimmat viestit.