Miesten tyyli ja pukeutuminen

Harhaisena syksyyn – syksyn värit

Syksy on virallisesti täällä. On syyskuu, illat ovat pimeitä ja ulkona on oikeasti kylmä. Blogikliseiseen syksyyn kuuluu villasukat, viltit, punaviini ja neuleet. Sellaista se on Tyylit-toimituksen jäsenenä. Elänhän juurikin sitä kateellisten panettelemaa blogilaiffia. Koska en ole koskaan pelännyt vaikuttaa kliseiseltä, paneudun seuraavaksi syksyn väreihin ja vähän muuhunkin.

Syksyn värit

Heti, kun ilma alkaa viiletä ja auringonvalon sävy muuttuu sellaiseksi syksyisen keltaiseksi, alan kiinnittämään kaupoissa huomiota tiettyihin väreihin. Burgundi, tummanvihreä ja muut leimallisesti syksyyn kuuluvat värit tuntuvat yhtäkkiä relevanteilta. Tavallisesti ohitan kyseiset värit välittömästi. Erityisesti burgundi tai viininpunainen on värinä sellainen, että en edes katso sen suuntaan muina vuodenaikoina. Kuten mainitsin, niin näin alkusyksystä tilanne muuttuu täysin, koska kuvaan astuvat syksyn värit. Tästä johtuen merkit puskevat näitä nimenomaan alkusyksyyn. Esimerkiksi Asket on julkaisemassa omia syysvärejään heti lokakuun alussa.

Pukeudun lähtökohtaisesti samanlaisiin ja samansävyisiin vaatteisiin ympäri vuoden, mutta syksy on erityisesti aikaa, jolloin kaipaan mustan, valkoisen ja tummansinisen lisäksi jotain muuta. Vihreä ja burgundi ajavat asian tässä tapauksessa erinomaisesti.

Sesonkivaihteluihin liittyvien uusien tuotteiden suhteen minua ei tosiaan ole vaikea houkutella ostoksille. Varsinkin vihreä on minulle syksyllä suoranainen heikkous. Koska itsepetos on hyvä tapa perustella hankintoja siinä vaiheessa, kun vaatekaappi pullistelee äärimmillään, kuvittelen, että vihreillä vaatteilla silmäni loistavat aivan erityisellä tavalla. Toisaalta vihreä taitaa olla punaisen vastaväri, ja silmäni ovat varsin usein punaiset huonosti nukuttujen öiden jäljiltä. Tiedä sitten, onko vihreä sittenkään niin hyvä idea.

Joka tapauksessa tänä syksynä haltuuni on päätynyt ensimmäinen tummanvihreä tuote; nappikauluspaita Asketilta. Se on suorastaan mahtava! Paidan kangas on paksua oxford-puuvillaa, leikkaus on täydellinen pidettäväksi housujen päällä. Muutenkin Asket on toisessa tulemisessaan hionut ensimmäisten versioiden kaikki ongelmat pois.

Paidan lisäksi tilasin tämän hetkiseltä suosikkimerkiltäni, Stone Islandilta tummanvihreän collegen. Se meni valitettavasti palautukseen istuvuusongelmien vuoksi. Tämä oli yllätys, koska olin pari viikkoa aikaisemmin hankkinut vastaavan tuotteen eri värissä ja se istuu täydellisesti. Kannattaa siis aina muistaa, että kankaiden värjäys saattaa vaikuttaa lopputuotteen istuvuuteen. Kyseessä oli yllättävän dramaattinen ero rinnanympäryksen ollessa muutaman sentin kapeampi vihreässä värissä. Yhden tuotteeen kanssa kohtaamastani ongelmasta huolimatta mietin tällä hetkellä vakavasti kyseiseltä merkiltä samaa sävyä olevaa paitatakkia, vaikka niitä minun pitäisi viimeiseksi hankkia.

Syysharha

Yhtä nopeasti kuin tarve kyseisiin väreihin tulee, niin se katoaa. Varsinaisen talven koittaessa syksyllä niin hyvältä tuntuvat värit alkavat tuntua todella tunkkaisilta. Varsinkin burgundi tuntuu tammi-helmikuun auringossa suorastaan järkyttävältä. Tämän vuoksi kutsun himoa näihin väreihin syysharhaksi. Tummanvihreän kohdalla harhaisuus ei ole yhtä voimakasta. Tummanvihreä toimii taittuessaan oliiviin.

Kannattaa miettiä vakavasti, onko seuraavaa vaatehankintaan suunnitellessa kyse syysharhasta vai oletkoa aivan varma, että kyseinen vaate kiinnostaa oikeasti. Eihän sillä oikeasti niin väliä ole, mutta käyttöä vaille jäävät vaatteet vain ahdistavat.

Syysharhaa vastaava tilanne iskee keväällä. Jälleen tilanne on se, että aivan tyhjältä taivaalta kaikki vaaleat sävyt alkavat kiinnostaa. No, tällaista se on markkinavoimien riepoteltavana. Aina tulee uusi sesonki ja uudet värit. Ehkä olisi helpompi vain pukeutua aina mustaan.

elec-tri-ci-ty

Jotta tämä kirjoitus käsittelisi muutakin kuin syysvärejä, esitän suosituksen tämän vuoden voimakkaimmasta kulttuurikokemuksestani. Minun on suorastaan pakko hehkuttaa viimeisintä David Lynchin mestariteosta, eli Twin Peaksin paluuta. Jos sarja on katsomatta, suosittelen korjaamaan virheen ensi tilassa. Pohjalle suosittelen alkuperäisen sarjan katsomista, mutta erityisesti aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton saanut Fire Walk With Me on lähestulkoon pakollinen katsottava ennen Twin Peaksin kolmatta kautta. Elokuvan lisäksi siitä pois leikatut ns. missing pieces -kohtaukset ovat erityisen suositeltavia. Itse maestro on sanonut, että elokuva on kannattaa katsoa ennen uusinta kautta, jotta sen mystisistä juonikuvioista saa ehkä jotain selkoa.

Twin Peaksista voisi kirjoittaa vaikka mitä, mutta kaikki sanottava siitä on jo sanottu netissä olevissa analyyseissa. Sen verran voi sanoa, että mitään parempaan ei ole tänä vuonna televisio- tai elokuvavihteen saralla julkaistu. Mitään en siitä tajunnut, mutta tarvitseeko aina kaiken olla niin helposti tulkittavaa. On hienoa, että tänä peak tv:n -aikana kerrankin auteur-ohjaaja on saanut riittävät resurssit ja tarvittavan taiteellisen vapauden toteuttaa oman visionsa tinkimättömästi. Young Pope oli omalla tavallaan vastaava tapaus, jossa auteur-ohjaaja pääsi vapauttamaan taiteelliset ambitionsa, mutta Twin Peaksin paluu oli aivan omalla tasollaan. Tällaista tunteiden vuoristorataa en muista kokeneeni koskaan televisiohistoriassa. Sen lisäksi kausi sisältää mahdollisesti oudoimman ja ehkä hienoimman koskaan missään tv-sarjassa esitetyn jakson.

Kirjoitus pääsi rönsyilemään pahasti, mutta pöllöt eivät ole sitä, miltä näyttävät. Sama kannattaa pitää mielessä syysvärien kanssa. Ne voivat tuntua juuri nyt oikeilta, mutta helmikuun valon koittaessa ne katoavat kuin tulpa konsanaan.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna



Seuraavaksi